Kest�v�� energiapolitiikkaa Kansainv�lisi�, liittovaltiollisia ja alueellisia n�k�kulmia

Ljudmila Romanjuk

Vuosituhannen vaihteessa k�vi selv�ksi, ett� kiihke� teollinen tuotantotahti ja loppumaton luonnonvarojen kulutta-minen uhkaavat biosf��ri� ja samalla ihmiskunnan olemassaolon jatkuvuutta. Energiank�ytt�, joka on sosiaalis-taloudellisen kehityksen avaintekij�, on nykymuodossaan k�rjist�nyt energia-varojen rajallisuuteen liittyvi� ongelmia sek� lis�nnyt ihmisen aiheuttamien ymp�rist�vaikutusten vakavuutta.

Tavoitteena kest�v� energiapolitiikka

On tiedostettu, ett� nykyisen kehityksen jatkaminen johtaisi traagisiin seurauksiin. Ongelmien ratkaisemiseksi on j�rjestetty monia kansainv�lisi� kokouksia, joista yksi t�rkeimmist� on ollut YK:n ymp�rist�- ja kehityskonferenssi vuonna 1992. Todetessaan taloudellisen kasvun olevan v�ist�m�t�nt�, maailmanyhteis� on m��ritellyt tulevaisuuden energiapolitiikalle kolme p��teht�v��: energiavarojen s��st�v� k�ytt�, energiatehokkuus ja uusiutuvien energial�hteiden k�yt�n lis��minen.

En�� ei kysyt�, pit�isik� kest�v�� energiapolitiikkaa harjoittaa, vaan sit� pidet��n v�ltt�m�tt�m�n� teht�v�n�, jonka ratkaiseminen koskee kaikkia, ei vain joitakin tiettyj� valtioita. Kansainv�linen yhteis� on pyrkinyt intensiivisesti kehitt��m��n t�m�nsuuntaisia aloitteita. Kun kuluttajat eiv�t en�� kuluta ja maksa itse energiasta, vaan energiapalveluista kuten l�mmityksest�, valaistuksesta, ilmastoinnista, liikenteest�, on kansainv�linen yhteis� suunnannut uusia poliittisia aloitteita ensisijaisesti n�iden palvelujen parantamiseen sek� sis�isten energiamarkkinoiden vapauttamiseen.

Viime aikoina on auennut my�s uusien toimijoiden eli pientuottajien p��sy markkinoille. T�m� edist�� uusiutuvien energial�hteiden k�yt�n lis��mist� sek� pienen ja keskisuurten voimaloiden l�mm�n ja s�hk�n yhteistuotantoa. P�iv�n kysymys kuuluukin, ovatko kansalliset hallitukset valmiita energiamarkkinoiden harmonisoimiseen verojen, energian ja energiapalveluiden hintojen, yhten�isen energiaverkoston ja muiden tekij�iden osalta.

Ven�j� on energiasupervalta

Suurten perestroikkien ja uudistusten j�lkeen sek� komentohallinnon perusteiden hajottua Ven�j� on s�ilynyt "energiasupervaltana", joka hallitsee yksi� maailman suurimmista polttoaine- ja energiavaroista. Ven�j�n alueelle on keskittynyt yli 32 % maailman tunnetuista kaasuvaroista, 13 % �ljyst� ja 25 % hiilest�. Vuotuinen prim��rienergiantuotanto on yli 11 % koko maailman tuotannosta.

Runsaat energia- ja luonnonvarat ovat ep�ilem�tt� Ven�j�lle kilpailuvaltti, valtava voimavara ja korvaamaton p��oma. T�m�n p��oman kanssa on kuitenkin toimittava niin, ettei nykyisten sukupolvien ongelmia ratkaistaisi tulevien sukupolvien kustannuksella. On muistettava, ett� energiavarojen kaupassa hy�dyn saa aina ostaja. Ven�l�isiss� yrityksiss� k�ytetty� energiayksikk�� kohden saatu tulo ylitt�� yli kymmenkertaisesti sen tulon, joka saadaan t�m�n yksik�n myymisest� muille maille.

Energiantuotannon suhteen teknisesti paremmin varustetun ostajamaan saama tulo ylitt�� puolestaan yli 20 kertaisesti energiavaran ostamisesta aiheutuvat kulut. N�in ollen energiavarojen suora myynti ulkomaille aiheuttaa kolminkertaisen tappion Ven�j�lle: ensinn�kin energiavaroja ei k�ytet� omassa maassa taloudelliseen kasvun turvaamiseen ja ty�paikkojen lis��miseen; toiseksi tuetaan v�lillisesti ostajamaan tuotannon vakauttamista; ja kolmanneksi ymp�rist�� vaurioitetaan, mist� aiheutuu my�s suoraa taloudellista vahinkoa, jota on vaikea mitata rahassa.

T�m� ei tarkoita, etteik� Ven�j�n pit�isi myyd� energiavarojaan ulkomaille. Energiavarojen kaupalle on muodostettava sivistyneet markkinat, joilla yhti�iden toiminta on tehokkaan valtiollisen kontrollin alaista. Ven�j�n energiavarojen on oltava vakauttava tekij� Euroopassa - niiden on osaltaan taattava maiden ja alueiden kest�v�� taloudellista kehityst�.

P��st�maksut eiv�t toimi

Yksi avainongelmista, joiden ratkaiseminen vaatii Ven�j�n olosuhteissa uusia l�hestymistapoja, on polttoaine- ja energiatalouden aiheuttamien ymp�rist�- ja terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Nykyinen ymp�rist�haittojen v�hent�miseen tarkoitettu taloudellinen s��ntely perustuu p��st�jen rajoittamiseen. Yritykset suorittavat maksuja p��st�ist�, korotettuja maksuja normit ylitt�vist� p��st�ist� sek� sakkoja laittomista tai onnettomuuksien yhteydess� syntyneist� p��st�ist�. N�m� maksut sis�llytet��n l�mp�- ja s�hk�energian hintoihin ja perit��n n�in kuluttajalta. On paradoksaalista, ett� kuluttaja maksaa sit� enemm�n, mit� saastuneempaa ilmaa h�n hengitt�� eik� tuottajalla ole mit��n kannustinta p��st�jen syntymisen est�miseksi.

Tiedeakatemian ymp�rist�turval-lisuuden keskus tarjoaa uutta ymp�rist�verotuksen mallia. Malli perustuu ns. ymp�rist�kiinti�ihin, jotka sis�llytet��n l�mp�- ja s�hk�energia-tariffeihin. Ymp�rist�verot, jotka ovat eitt�m�tt� l�ntisen energiapolitiikan saavutus, eiv�t t�m�nhetkisess� talou-dellisessa tilanteessa kuitenkaan ole sovellettavissa Ven�j�lle. Ymp�rist�-kiinti�iden sis�llytt�minen tariffeihin ei olisi niin tuskallista, sill� ne kasvavat tariffien kasvaessa, ja tulot, joita t�st� syntyy, voidaan k�ytt�� ymp�rist�n-suojelullisiin tarkoituksiin.

Ensimm�isen� askeleena t�llaisen energiapolitiikan toteuttamiseksi voitaisiin tehd� tariffikokeilu jollakin pilottialueella, esimerkiksi Pietarin kaupungissa ja Leningradin alueella.

Toimintasuunnitelma Luoteis-Ven�j�lle

Puhuttaessa kest�v�st� energiapolitiikasta Luoteis-Ven�j�ll� nousee ensimm�iseksi kysymys ydinvoimasta. Kuten tiedet��n, Leningradin ydinvoimalassa on k�yt�ss� nelj� Tshernobyl-tyyppist� reaktoria. Niist� vanhimman k�ytt�aika loppuu jo kolmen vuoden kuluttua. T�m�ntyyppisten reaktoreiden k�ytt�ik�� aiotaan kuitenkin jatkaa kymmenell� vuodella: ollaan siirtym�ss� normit ylitt�v��n hy�dynt�miseen. Taloudelliset intressit ovat n�ht�v�sti vieneet voiton terveest� j�rjest� ja ymp�rist�intresseist�. Ratkaisematta on my�s ydinj�tteiden kohtalo. T�m�n lis�ksi on olemassa viel� kolmas, v�hemm�n julkisuudessa ollut ongelma - ydinpolttoaineet.

Ydinpolttoaineita tuotetaan t�ll� hetkell� Ven�j�ll� v�hemm�n kuin kulutetaan, ja puuttuva m��r� otettaan valtion varastoista, josta sit� menee my�s vientiin. Nykyoloissa on mahdollista, ett� polttoaineen kulutus on kontrolloimatonta, ja t�ll� saattaa olla arvaamattomia seurauksia. Leningradin alueella, toisin kuin Ven�j�n muilla alueilla, tuotetaan energiaa enemm�n kuin kulutetaan. Alueella voitaisiin aloittaa pilottihanke, jossa valmistellaan vanhenevien ydinreaktoreiden k�yt�st� poistamista.

Samanaikaisesti voitaisiin ottaa k�ytt��n uusia ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kest�vi� energiatuotantomuotoja. T�llaisen toimintasuunnitelman toteuttamiselle olisi viel� aikaa.

Leningradin alueen energiantuotannon kest�vyydest� puhuttaessa on huomioitava my�s se seikka, ett� kaikki l�mm�n- ja s�hk�ntuotannossa k�ytett�v�t polttoaineet - kaasu, hiili ja masuutti - tulevat muualta Ven�j�lt�. Toisin sanoen Leningradin alue on energiavarojen suhteen riippuvainen muista alueista. Alueelta l�ytyv�t kuitenkin l�hestulkoon kaikki vaihtoehtoiset, uusiutuvat ja uusiutumattomat energial�hteet: vesienergia, hydrotermoenergia, turve, mets�teollisuuden j�tteet, orgaaniset j�tteet, pienet kaasumuodostumat, tuuli.

Vaihtoehtoisten energial�hteiden strategisesta tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisesta tehokkuudesta ja ymp�rist�yst�v�llisyydest� voidaan tietenkin aina kiistell�. Ei kuitenkaan voida kielt�� sit�, ett� on v�ltt�m�t�nt� arvioida alueen energiavoimavarat, jolloin ne ovat sis�llytett�viss� my�s alueen energiataseeseen. Toistaiseksi erillisi� pilottiprojekteja toteutetaan l�hinn� alueen kansainv�lisen yhteisty�n laajenemisen ansioista, ei niink��n alueen strategisessa kehitt�mismieless�.

Energians��st� t�rkein voimavara

T�rkein uusiutuva energiavara nyt ja tulevina vuosina on kuitenkin energians��st�. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan alueen energians��st�mahdollisuudet ovat 40 prosenttia. T�m� voimavara voidaan hy�dynt�� tehokkaasti ottamalla k�ytt��n energiaa s��st�v�� teknologiaa, joka ei vaadi suuria kustannuksia.

Vuonna 1997 perustettu polttoaine- ja energiatalouskomitea on alkanut suunnitella energians��st�- ja energiatehokkuusj�rjestelm�� Leningradin alueen hallituksen p��t�ksen nojalla. P��tarkoituksena on optimoida polttoainetaserakennetta. T�m�n lis�ksi komitea luo mekanismeja energians��st�n rahoittamiseksi alueen budjetista, keskitetyn polttoainehuollon rahastosta sek� asettamalla yrityksille tariffeja, joista osa suunnataan energians��st��n.

T�llaiset hallinnollisen tason edistysaskeleet antavat aihetta olettaa, ett� alueella on riitt�v�sti perusteita energiapolitiikan kehitt�miselle. On t�rke��, ett� t�ss� prosessissa syntyisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kest�vi� aloitteita, joita voitaisiin tulevaisuudessa Ven�j�n hallituksen toimesta laajentaa my�s muille alueille.

Ljudmila Pavlovna Romanjuk on fysiikan ja matematiikan lisensiaatti, Ven�j�n tiedeakatemian ymp�rist�turvallisuuden tutkimuskeskuksen tiedesihteeri ja informativiis-analyyttisten j�rjestelmien laboratorion johtaja;

Ekologitsheskaja Bezopasnost (Ekologinen turvallisuus) -nimisen tieteellisen tiedotteen p��toimittaja sek� It�meri-s��ti�n palkintoehdokas vuodelta 1999.

K��nn�s: Henna Haapala

Kuvat: Ljudmila Romanjuk